Tänään vietetään kolmatta kertaa kansainvälistä onnellisuuden päivää. Onnellisuuden päivän tavoitteena on muistuttaa ihmisiä, että taloudellinen varallisuus tai bruttokansantuotteen osoittama valtion sijainti tilastossa ei kerro paljoakaan ihmisten hyvinvoinnista. Tärkeää on huomioida kulutuksen sijaan bruttokansanonnellisuuden teemat – hiilineutraalius, sosiaalinen kehitys sekä hyvinvointi. Lisää tietoa aiheesta sekä Maailman parhaat uutiset löydät täältä.
Tällä viikolla vietetään myös rasisminvastaista ja syrjinnänvastaista viikkoa. Olin eilen kuuntelemassa seminaaria Yhdenvertaisuuslaista. Uudistuneen lain esittelyn lisäksi seminaarissa kuultiin vähemmistöryhmien edustajien kommenttipuheenvuoroja. Puheenvuorot herättivät paljon ajatuksia siitä, miten Suomessa ei olla lähelläkään yhdenvertaisia mahdollisuuksia tai tasa-arvoa. Esimerkiksi kaduille keväällä kerääntynyt hiekoitussora hankaloittaa sähköisellä pyörätuolilla liikkuvan ihmisen matkan taittamista, liuskojen puuttuminen estää hänen mahdollisuuden käydä kahvilassa, putiikeissa tai terassilla.
Rakenteellisten epäkohtien (kuten liuskojen puuttumisen) lisäksi joidenkin ihmisten käytös esimerkiksi vammaisia, seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvia, vanhuksia tai maahanmuuttajia kohtaan on pöyristyttävää. Jos jossain päin Suomea esimerkiksi muslimi tekee rikoksen, ryöpsähtää joidenkin kantaväestöön kuuluvien viha kaikkia muslimeja kohtaan ja samantien kaikki muslimit luokitellaan rikollisiksi. Netti pursuaa nopeasti vihapuhetta ja uhkauksia. Sen sijaan, jos kantasuomalainen tekee rikoksen, kukaan kantaväestön jäsen ei kategorisoi kaikkia suomalaisia rikollisiksi, koska ”mehän olemme yksilöitä.” Samalla tavalla pitäisi muistaa, että myös kaikki muutkin ihmiset kulttuurista, ihonväristä tai pukeutumistyylistä riippumatta ovat yksilöitä. Ei toinen muslimi kanna toisen muslimin teoista vastuuta kuten ei suomalainen kanna toisen suomalaisen teoista vastuusta. Teon tekijä kuuluu vastuuseen, ei koko ryhmä.
Huolimatta syrjivistä kokemuksista, jokaisesta kokemuspuheenvuorosta nousi esille toivo siitä, että parempaan päin ollaan menty ja ollaan menossa. Jokainen puhuja muistutti, että tärkeää on kohdata jokainen ihminen ihmisenä, yksilönä, eikä tietyn ryhmän edustajana. Joten tuomitsemisen sijaan ole ennakkoluuloton ja leimaamisen sijaan tutustu rohkeasti uuteen ihmiseen. Kysy, älä oleta!
Globaalipolku 